Historia

Jo 1930-luvulla alkoivat konttoristi Laura Holmström ja kätilö Gerda Gers kerätä Fiskarsilaisia esineitä ja valokuvia. Ajatus kotiseutumuseon luomisesta toteutui, kun Fiskarsin kotiseutuyhdistys 9. maaliskuuta 1940 perustettiin. Laura Holmström valittiin puheenjohtajaksi ja toimi tehtävässä kuolemaansa saakka, vuoteen 1965.

Nykyinen Fiskars Oyj Abp antoi vuonna 1942 yhdistykselle oikeuden käyttää muutamia huoneita rakennuksesta, joka vuonna 1837 oli rakennettu Suomen ensimmäisen konepajan konttoriksi. Museo vihittiin käyttöönsä 30. lokakuuta 1949, päivää ennen ruukin 300-vuotisjuhlia.

Vuonna 1983 museo sai käyttöönsä Slaggbyggnadeniksi kutsutun rakennuksen. Slagi oli raudanvalmistusprosessin sivutuote jota 1700-luvulta lähtien käytettiin rakennusaineena ruukkiympäristöissä. Slaggbyggnadenin rakennustapaa ei ole varmistettu, mutta on mahdollista että seinät on rakennettu slagihakkeesta tiettyä erikoismenetelmää käyttäen.

Slaggbyggnaden pystytettiin Ylä-ruukin pajojen työläisten ruokalaksi vuonna 1842. Myöhemmin rakennus on toiminut usean perheen, ja vintillä esim. leskien, asuintalona. Rakennus oli tyhjillään vuosina 1971-1983 ja melko rappeutuneessa kunnossa kun Fiskarsin kotiseutuyhdistys sopi Fiskars Oyj Abp:n kanssa talon vuokraamisesta ja kunnostamisesta. Nykyään rakennusta käytetään mm museon väliaikaisnäyttelytilana.

Vuonna 2006 vanha leivin- ja mankelitupa sekä muita tiloja museon piharakennuksessa kunnostettiin museopedagoogiseksi tilaksi. Täällä järjestetään kesäaikaan mm aikamatkoja lapsiryhmille.